Maatalouden huoltovarmuus on kriisissä

Maatalouden huoltovarmuus on nyt ennennäkemättömän kriisin edessä. Viime vuosien pandemia, ilmastonmuutoksen lisäämää kuivuus ja nyt Putinin aloittama sota Ukrainassa ovat osoittaneet konkreettisesti huoltovarmuuden tarpeen. Samalla meille ovat selvinneet Suomen huoltovarmuuden heikot lenkit, eikä suomalainen huoltovarmuus ole riittävällä tasolla.

Huoltovarmuus tarkoittaa kykyä selvitä kriiseistä ja häiriöistä ilman erityisjärjestelyjä. Tällä hetkellä maatalouden huoltovarmuuden nimissä tuetaan vähän kaikkea. Samaan aikaan kuitenkin olemme riippuvaisia ulkomailta tulevista lannoitteista ja fossiilisista polttoaineista. Nyt Venäjän toimien johdosta polttoaineiden ja lannoitteiden hinta on noussut niin paljon, että tilat joutuvat miettimään, kannattaako tänä vuonna kylvää ollenkaan.

Etenkin nykyisen kaltaisiin laajoihin ja pitkittyneisiin kriiseihin varautumiseksi tulisi luoda maatalouden huoltovarmuusverkosto. Löydetään ne tilat jotka tuottavat merkittävän osan ruuasta ja varmistetaan, että nämä tilat pystyvät toimimaan täysin omavaraisesti kriisitilanteissa niin polttoaineen, lannoitteiden ja työvoiman osalta. Tutkimusten mukaan suurimmat 25 prosenttia tiloista tuottaa 75 prosenttia tuotannosta. Näiden tilojen toiminta kriisiaikoina tulee turvata.

Samalla myös kuluttajien tulee osallistua talkoisiin. Nyt jos koskaan energian säästäminen etenkin polttoaineiden osalta parantaa suomen huoltovarmuutta ja heikentää Venäjää taloudellisesti. Myös kauppojen tulisi herätä uhkaavaan ruokapulaan. Joka vuosi valtavasti ruokaa jää peltoon kun perunat ovat liian isoja tai tomaatit eivät ole aivan pyöreitä ja siksi näitä ei oteta myyntiin. Ruokapulan uhatessa koko maailmaa on suomalaisen kuluttajan oltava valmis tyytymään vähemmän kauniisiin vihanneksiin ja juureksiin.