Espoon talous kaipaa uudistusta

Espoo kasvaa voimakkaasti, ja uusille asukkaille on rakennettava kouluja, päiväkoteja, katuja, joukkoliikennettä ja asuntoja. Kova investointitahti yhdistettynä päätökseen olla nostamatta kunnallisveroa on johtanut kaupungin voimakkaaseen velkaantumiseen. ↘️ Espoon kunnallisveroprosentti on toiseksi alhaisin koko Suomessa. Nykyisellä kaudella Espoo on pitänyt tiukkaa taloudellista linjaa minkä johdosta esimerkiksi kouluja ei ole rakennettu riittävästi, viimeisimmissä

Aluevaaliteemani

Vaalitaan mielenterveyttä Tarvitsemme parempia mielenterveyspalveluita. Apua pitää saada helpommin ja nopeammin. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita tulee olla kattavasti tarjolla ja apua tulee saada myös vakaviin mielenterveysongelmiin. Laajennetaan terapiatakuuta, poistetaan stigmaa ja helpotetaan hoitoon pääsyä. Panostetaan ennaltaehkäisyyn Hoidon painopiste on siirrettävä ennaltaehkäisyyn. Tämä säästää rahaa ja parantaa yleistä terveydentilaa, kun kalliita erikoissairaanhoidon

Kuntavaaliteemani

Luontoa suojeleva Espoo Rakennetaan viihtyisää kaupunkia ja kohtuuhintaisia koteja hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrelle, suojellen samalla arvokasta lähiluontoa. Perustetaan uusia luonnonsuojelualueita. Annetaan kaikkien kukkien kukkia ja suojellaan pölyttäjiä. HSL-lippujen hintoja tulee laskea Olen useaan otteeseen vastustanut lippujen hintojen korotusta ja leikkauksia nykyisiin linjoihin. Joka kolmannella espoolaisella ei ole autoa, mutta vain

Yritystuista

Laajempi vastaus instagramissa nousseeseen kysymykseen yritystuista leikkaamisesta. Valtion yrityksille myöntämät tuet voidaan jakaa kahteen kategoriaan, suorat yritystuet, joissa valtio antaa rahaa yrityksille, sekä verotuet, joissa valtio ei anna rahaa suoraan, mutta verottaa yrityksiä vähemmän kuin normaalisti verotetaan. Molemmissa näissä valtio käytännössä tukee yrityksiä, mutta koska mekanismi on eri (antaa rahaa

Tuulivoima on tulevaisuudessa merkittävin tapa tuottaa sähköä

Vihreiden energiavisiossa tuulivoiman määrä nousisi valtavasti, nykyisestä 8 TW/a (teravattia vuodessa), lukemaan 100 TW/a. Viime vuonna tuulivoimakapasiteettimme kasvoi 75 prosentilla. Tällä tahdilla on mahdollista, että tuulivoima olisi merkittävin sähköntuotantotapa Suomessa 2035. Etenkin, kun tällä hetkellä merituulivoiman rakentamista hidastaa tällä hallituskaudella valmistellun kiinteistöverouudistuksen kaatuminen. Uudistus olisi laskenut merituulivoiman kiinteistöveron