Vihreisiin minut on tuonut luonnon ja ympäristön suojeleminen. Olen kasvanut metsän keskellä ja mulle tärkeintä politiikkaa on aina ollut ilmastokriisin torjunta. Olen feministi, ja mielenterveysteemat ovat mulle henkilökohtaisesti tärkeitä. Toimin Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettuna, sekä Espoon kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen varajäsenenä. Viimeiset kaksi vuotta olen puheenjohtanut Vihreitä nuoria.
Ennen Vihreiden nuorten puheenjohtajuutta toimin energia-asiantuntijana ja tällä hetkellä viimeistelen opintojani Aalto-yliopistossa Advanced Energy Solutions -maisteriohjelmassa. Kandiopintoni tein puunjalostuksesta, ja olen työskennellyt mm. paperitehtaalla ja vaarallisen jätteen vastaanotossa. Maatalousyrittäjäperheessä kasvaneena suomalainen ruoantuotanto ja huoltovarmuus ovat asioita, joita haluan turvata.
Kunnianhimoisempaa energiapolitiikkaa
Energia-ala on murroksen äärellä. Kuumeneva ilmasto ja Venäjän hyökkäyssota ovat osoittaneet että fossiilisten käytöstä luopuminen on välttämätöntä. Bioenergian rajat alkavat myös tulla vastaan metsien hiilinielujen romahdettua. Samalla teollisuus sähköistyy kiihtyvää vauhtia. Kestävien ratkaisujen löytämiseksi tarvitaan energiapolitiikan osaamista, jota multa energia-asiantuntijana löytyy. Investoimalla nyt tuuli- ja ydinvoimaan Suomi voi tulevaisuudessa olla maa, joka tuottaa puhtaalla sähköllä ja vedyllä valmistettuja vientituotteita, kuten terästä ja lannoitteita. Näin rahoitamme hyvinvointivaltiota jatkossakin.
Parempaa mielenterveyttä
Näissä vaaleissa mielenterveyden tulee olla kärkiteemojen joukossa. Me nuoret emme enää kestä. Pelkkä mielenterveyspalveluiden parantaminen ei riitä; terapiatakuu ja maksuton psykoterapiakoulutus ovat välttämättömiä investointeja, mutta eivät korjaa sitä, että yhteiskuntamme on luotu kestämättömälle pohjalle. Nuorten kokemaa kuormitusta on yksinkertaisesti vähennettävä helpottamalla opiskelemaan pääsemistä, alanvaihtoa ja parantamalla nuorten sosiaaliturvaa.Tilanteessa, jossa apua haetaan, olemme jo epäonnistuneet ennaltaehkäisyssä. Mielenterveysavun tulee myös olla yhdenvertaisesti kaikkien saavutettavissa ja kuilu haavoittuvassa asemassa olevien ja hyväosaisten hoidon välillä tulee kuroa umpeen. Hyvinvointivaltiossa jokaisen mieli voi hyvin.
Luonnonmonimuotoisuutta ylläpitävät metsät
Suomi on metsien maa, ja maamme rikkaus piileekin juuri metsissä. Moni asia elämässäni pohjautuu metsiin. Olen kasvanut metsän keskellä, opiskellut metsäalaa ja omistan metsää. Kun aloitin Otaniemessä biotuoteteknologian opintoni, opin kuinka sellua keitetään ja miten sellutehtaiden sivuvirtoja voidaan hyödyntää. Jo ennen opintoja olin skeptinen siitä, hyödynnämmekö tämän rikkauden järkevästi. Opintojen myötä selvisi, että emme. Hiilineutraalisuustavoitteemme nojaa vahvoihin hiilinieluihin. Metsien hiilinielut ovat romahtaneet hakkuiden kasvaessa historiallisen korkealle tasolle. Puu on raaka-aineena valtavan arvokas ja monikäyttöinen. Puusta voidaan tuottaa niin lääkkeitä tekstiilikuituja, kuin kemianteollisuuden raaka-aineita. Mutta metsien käyttöä on maltettava rajata kestävälle tasolle. Hakkuumäärien nostamisen sijaan tulee panostaa siihen että puun jalostusarvo pysyy mahdollisimman korkeana. Tällöin luonnon monimuotoisuudesta huolehtimisen ja puuteollisuuden tarpeet eivät ole ristiriidassa.
Elonkirjon kuihtuminen kiihtyy ilmastonkuumenemisen johdosta, mutta suurin syy on maankäytössä. Mitä enemmän maapinta-alaa ihminen valjastaa omaan käyttöönsä, sitä vähemmän tilaa luonnolle jää. Tulevina vuosina lajikato vain kiihtyy, ja samalla sahaamme myös omaa oksaamme, sillä myös ihminen on osa luontoa. Siksi etenkin viimeiset luontoarvoiltaan arvokkaat ikimetsät tulisi suojella kokonaan.
